SannaLauslahti

Lääkkeiden saatavuus varmistettava potilaille syntyy Brexitistä sopimusta tai ei

Brexit on yksi ajankohtaisimmista aiheista.  Julkisesta keskustelusta saa helposti mielikuvan, että Brexitissä on kyse pelkästä poliittisesta väännöstä. Sen vaikutukset tulevat kuitenkin olemaan mitä erilaisimpia niin kansalaisten kuin yritysten arjessa. Osa vaikutuksista kohdentuu yhteiskuntamme näkökulmasta kriittisiin tekijöihin.

Yksi esimerkki tästä on lääkkeiden saatavuus. Britanniasta tuodaan tällä hetkellä muihin EU-maihin kuukausittain jopa 45 miljoonaa lääkepakkausta. Mikäli Brexit-sopimusta ei saada aikaan, voi Britannian ja EU:n välille yhdessä yössä nouseva tullimuuri hankaloittaa ja viivästyttää myös lääkekuljetuksia merkittävästi. Neuvotteluiden päättyminen sopimuksettomaan tilanteeseen voisi siis pahimmillaan aiheuttaa ongelmia lääkkeiden saatavuuteen.

Valmistautuminen on käynnissä lääketeollisuudessa. Potilasturvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi lääkeyritykset ryhtyivät valmistautumaan Brexitiin välittömästi kansanäänestyksen tuloksen selvittyä vuonna 2016. Myös se ei-toivottu vaihtoehto, ettei sopimusta Britannian ja EU:n välillä saataisi aikaan, on otettu valmistautumisessa huomioon.

Asiat eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä.  Lääketeollisuudessa muutosten tekeminen vaatii riittävän pitkän siirtymisajan ja myös resursseja, sillä Britannia on ollut merkittävä toimija EU-maiden yhteisessä lääkkeiden lupajärjestelmässä. Yritykset ovatkin jo nyt siirtämässä tuhansien lääkkeiden myyntilupia Britanniasta muualla EU:ssa sijaitseville yrityksille. Lääkepakkauksiin ja potilasinformaatioon tarvittavat muutokset vaativat paljon työtä, samoin lääkkeiden laadun varmistamiseen liittyvien toimien siirtäminen muihin EU-maihin. Samoin joudutaan pohtimaan eri maissa olevien lääkevarastojen kasvattamistarvetta ennen mahdollista Brexitiä.  

Monet Brexitin myötä vaadittavista muutoksista ovat varsin työläitä toteuttaa, ja niihin liittyvä hallinnollinen työ tulee ruuhkauttamaan myös viranomaisia.  Jokainen lääkkeissä tapahtuva muutos nimittäin käynnistää oman viranomaisprosessinsa EU-maiden yhteisessä lääkevirastossa tai Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksessa Fimeassa.  Tämä ja saatavuuteen liittyvien asioiden ratkominen tulee lisäämään viranomaistyötä.  Fimean työpanos ja rooli koko EU:n yhteisen lääkevalvontaverkoston toiminnassa kasvaa, jos Britannian viranomaisten vahva työpanos menetetään. Nämä muutokset on huomioitava tarvittavina lisäresursseina.

Suomalaisten näkökulmasta lääkkeiden saatavuus on turvattava. Osa suomalaistenkin tarvitsemista, elintärkeistä lääkkeistä valmistetaan Britanniassa. Lääkehuollon katkeamattoman toiminnan turvaamiseksi olisi ehdottoman tärkeää, että Britannia ja EU pääsevät sopimukseen Brexitin ehdoista ja hallitulle muutokselle jää riittävästi aikaa. Tarvittaessa sopimuksettomassa tilanteessa on tehtävä erityisratkaisuja lääkehuollon osalta. Vähintään tulisi saada aikaan erillissopimus, jossa varmistetaan kansalaisten näkökulmasta kriittisille aloille vähintään kahden vuoden siirtymäaika.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

On kiintoisa ilmiö että varakkaan elinkeinohaaran (Lääketeollisuus ry) toimihenkilö käsittelee ammatillisia asioita sosiaalisen median kautta (sitä kai US-blogitkin ovat).

Suomessahan on laaja rintama, joka halveeraa sosiaalista mediaa joka käänteessä ja kaikin mahdollisin tavoin. Pari päivää sitten politiikan tutkijaksi tituleerattu nuori naistutkija sanoi televisiossa että some pinnallistaa. Aiemmin eräs professori haukkui somessa keskustelevia rotiksi. Nykyinen yliopistoväki ei vahingossakaan keskustele maallikoiden kanssa somessa, ainoastaan keskenään twitterissä. Ns. perinteinen media halveeraa somea mutta siinä on kyse vanhan median elossapysymisestä.

Sanna Lauslahden menettelytapaesimerkin soisi leviävän suomalaisen talouden, politiikan, hallinnon ja erityisesti arrogantin yliopistoväen keskuuteen laajemminkin.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Somehan vain näyttää sen, mihin todellinen "kansalaisdemokratia" pystyy.

Ilmeisesti syntyy ongelmia, koska usein ihmiset eivät välitä tutkia asioita ns. tieteellisesti sen tarkemmin, joten muistijälki "varmasta tiedosta" voi syntyä jonkun blogin kautta missä ei ole muita lähteitä kun jotain muita, samankaltaisia sivustoja.

Kyseessä on siis ns. uuden ajan taikauskoisuus. Ihmisellä ei välttämättä ole mitään järkisyitä, perustella omaa kantaansa. Ihmiset ovat toki taikauskoisia. Siksi itse pidän raamattua hyvänä lähteenä uskonnolle, koska Kristus lopetti väkivallan.

Mutta eikö asia ole myös toisinpäin, että "tieteen papisto" osaa vain loitsujaan toisilleen lukea? Ne ovat ns. maallikon ymmärtämättömissä, varsinkin kun pitää ajatella ns. poikkitieetellisiä aloja.

Tietohan on valtaa. Internet on maailman suurin kirjasto, mutta statistiikan mukaan: suurin osa käyttäjistä etsii aikuisviihdettä. Se on harmi, sillä ennenvanhaan Suomessa jos sai lapsen kouluun: niin se oli lottovoitto.

Kaupallinen media, myy mitä ihmiset haluavat. Valtiollisen median pitäisi tarjota tietoa, joka on tärkeää ihmisten tietää. Mielestäni YLE:ssä on kuin kirkkokato: ihmiset etsivät yhä useammin, tietoa maailman tapahtumista muualta.

Tällainen haaste, yllyttää populismiin eli miellyttämään ihmisiä. Tällöin pitäisi objektiivisen esityksen, erityisesti keskittyä juuri siihen.

"yliopistoista on tullut yhä suurempaa voittoa tavoittelevia liikeyrityksiä"

https://seura.fi/tv/poiminnat/ulkolinjan-ranskalai...

--

Tulevaisuudessa, tieteentekijöiden pitää oppia jakamaan. Globaalien kriisien keskellä ei ole kyse rahasta vaan yhteistyöstä selviytyä.

Koulutusjärjestelmää pitäisi siis siten ainakin uudistaa, että se loisi samat haasteet mielenkiintoisessa muodossa: kuten esports.

Tällöin kyse on ns. leegoilusta eli innovaatiolinjasta. Empiiristä ja kokeellista yleensäkin.

Miksei tällaista voisi aloittaa jo ala-asteella? Vähän niinkuin uuden ajan "puutyöt".

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Kerrassaan huavittavaa, että kokoomuslainen epäilee markkinatalouden toimivuutta, vai epäileekö hän EU:n olevan sosialistinen komentotalous.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Britannia ja EU kyllä pääsevät sopimukseen Brexitin ehdoista, sillä onhan se nyt kuitenkin molempien etu. EU:n puolelta on nähtävissä pientä kiukkuuntumista, mutta eiköhän Brysselissäkin osata ottaa lopulta äly käteen viime metreillä.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Eu on 27 jäsenmaan yhteinen kommuuni. Ei 27 maata voi mitenkään jäljellä olevissa muutamissa kuukaudessa tehdä mitään merkittävää joustoa missään merkittävässä asiassa.
Eu on jonkinmoinen demokraattisesti johdettu byrokraattinen neuvottelukoneisto jonka tarkoituskaan ei ole olla yksimielinen mistään. Ei 27 maata voi olla samaa mieltä muutamassa kuukaudessa.
Britannia luulee olevansa niin suuri että sen sisäpoliittisten tarpeiden takia muu Eurooppa joustaa..
Ei jousta..
Ja miksi pitäisi..

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Mitkä lääkkeet valmistetaan Englannissa? Mille ei ole rinnakkaistuotantoa?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Samaa mietin. Haluaisin kuulla perusteet sille, että UK:ssa valmistetaan lääkkeitä joita Suomeen ei voisi saada muualta Euroopasta.

Tähän mennessä olen kuullut vain että kova "no deal Brexit" tarkoittaisi UK:n lääkehuollon romahtamista.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen
    Mikäli Brexit-sopimusta ei saada aikaan, voi Britannian ja EU:n välille yhdessä yössä nouseva tullimuuri hankaloittaa ja viivästyttää myös lääkekuljetuksia merkittävästi.

Tuodaanhan EU:hun nytkin lääkkeitä sen ulkopuolisista maista. En ymmärrä, miksi UK olisi brexitin jälkeen mikään erityinen poikkeus.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Ihmiset vaativat yhä enemmän, Suomessakin.

Mutta kenen tämä lopulta pitäisi kustantaa? Suomen maatalouskin on ns. kuralla.

Maailman kantokyky on ohitettu jo aikoja sitten.

"Tänään on maailman ylikulutuspäivä: Tästä eteenpäin elämme velaksi "

https://www.ess.fi/uutiset/talous/art2474820

--

Kyse ei kuitenkaan ole talouden kyvystä tuottaa ruokaa, globaalisti.

Lähteiden mukaan: planeetalla tuotetaan jo nyt ruokaa 2-8 kertaa enemmän, mitä tarvittaisiin ruokkimaan kaikki.

"Puolet maailman ruoasta heitetään roskapönttöön"

https://yle.fi/uutiset/3-5725055

--

Tällainen asiantila, asettaa jokaiselle kansalaisille myös ns. moraalisia velvoituksia. Tai ei kai voida kuvitella niin, että elämään ei yhä kuuluisi ns. vastuuta omista teoistaan?

Täten teollisuutta tulee kehittää ympäristöystävälliseksi, vaikka se maksaisi. Koska lopulta myös syntyy, parempi tuote: kun yrityksetkään eivät enää kilpaile patenttien kanssa salassa, vaan tekevät yhteistyötä: avoimesti eli open source.

Nytten odotellaan vain viisarin värähtämistä totaaliseen kaaokseen: tavalla tai toisella.

Josko ei otsonit korjaannukkaan niin kävi taas iso "hups". Missä vaiheessa, ihmiskunnassa tuli omalle elämälleen ja kaikelle muullekin elämälle: globaali uhka?

Kun siis ihmisillä Suomessakin, on monenlaisia etuja kuten vakuutukset, autot, talot jne. niin jostain pitäisi nyt taikoa se ns. kestävä kehitys, että Suomi ei olisi itseasiassa se suurin kehitysmaa: koska tuhoamme elämää vähiten.

Afrikassa, missä suuri osa väestöstä kuolee: eletään siis paremmin, koska ei ainakaan kuluteta jo tulevien sukupolvien resursseja.

Onko siis ratkaisu lopulta globaalisti rokotteet, vai peräti että tapahtuu oikeudenmukaisuus eli "rehellisyys maan perii"?

Tällöin, Suomessakin, pitäisi katsoa ns. omaan napaan, eikä syytellä toisia kuten maahanmuuttajia. Ongelmat ei korjaannu sillä, että luodaan rasismille uudet vaatteet vaan sillä, että pohdiskellaan ns. lähimmäisenrakkauden käsitettä.

Ilman kykyä yhteistyöhön, yhteiskunta on tuhoon tuomittu. Kun politiikassakin poterot on jo kaivettu, niin missä vaiheessa koittaa ns. ilmisota?

Hyvänä esimerkkinä tästä tämä rokotekiista. Selvästi on kahdenlaista, varustettua leiriä jotka uskovat asiaansa, ehkä jopa usein uskonnollisesti. Tällöin on vaikea kuvitella, että jotain sopua löytyisi ja täten pakkorokotuslain toteuttaminen tuottaisi myös levottomuutta: ehk̈́ä jopa aseellista järjestäytynyttä vastarintaa.

Siitä kun ei historian valossa ole lopulta mitään hyvää seurannut, kun luodaan tällaisella kansankiihotuksella kuten rasismi: sisällissota.

Valtion kannattaisi luoda ns. fema leirit, mihin voidaan asettaa ihmisiä karanteeniin. Sittenhän saisi ne rokotevastustajat, mitä haluavat: mutta kuolleisuus voisi olla iso.

Tästä voitaisiin kuitenkin oppia, joten tällöin rokotevastustajat ikäänkuin olisivat koehenkilöitä. Diiliin mielestäni, oikeudenmukaisuuden nimissä: pitäisi kuulua juuri se, että rokotteita ei sitten tarvitse ottaa väkisin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Onhan noita lääkkeiden saatavuusongelmia Suomessakin. Perinteistä Bayerin verenpainelääkettä Adalat Orosta 30 mg ei ole ollut saatavissa enää aikoihin Suomen apteekeissa, vaikka käyttäjiä oli kymmeniä tuhansia. Taustalla on kuulemma tehtaan "toimitusongelmat".

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Lääkekannabiksen kohdalla on myös ollut saatavuus vaikeuksia liian usein.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Miten on Sanna Lauslahti?

Otsikoinnissasi olisi korjaamisen paikka.

'Lääkkeiden varmistus potilaille syntyy' -mietin tuossa, mikä syntyy: otsikko jatkuu> Brexitistä sopimusta tai ei.

Pilkkua voisi käyttää tai muutoin pysäyttää.

Vaikka aihe on tärkeä, on otsikon oltava täsmällinen.

Merkittävässä asemassa olevana, olettaisin, että myös kieli on tärkeä!

Sorry siitä!

Toimituksen poiminnat