SannaLauslahti

Tausta ei saa vaikuttaa lapsen selviytymiseen syövästä - tähän tultava muutos!

Muutama viikko sitten luin hätkähdyttävän uutisen Suomesta. Siinä kerrottiin tuoreesta suomalaistutkimuksesta1), jonka mukaan pienituloisten lapset kuolevat syöpään rikkaiden perheiden lapsia herkemmin. Jäin miettimään, miten tämä voi olla mahdollista tasa-arvoiseen hoitoon perustuvassa maassamme. Tämä ei saisi olla Suomessa edes mahdollista. Suomessa syöpään sairastuvat lapset nimittäin hoidetaan maksutta yliopistosairaaloissa ja kaikki potilaat myös saavat sairauteensa samantasoista ja -arvoista hoitoa. Tästä huolimatta lapsen vanhempien sosioekonominen asema tutkimuksen mukaan vaikuttaa lapsen syövästä selviytymiseen.

Rekisteriaineistoon pohjautuvaan tutkimusten mukaan ylimpään tuloluokkaan kuuluvien vanhempien lasten riski kuolla syöpään oli jopa 30 prosenttia pienempi kuin alimpaan tuloluokkaan kuuluvien vanhempien lasten. Vanhempien koulutustasolla oli puolestaan samansuuntainen vaikutus syövästä selviytymiseen.  Korkeasti koulutettujen perheistä tulevien lasten kuoleminen syöpään oli tutkimuksen mukaan harvinaisempaa kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lasten.

Jokaisella suomalaisella lapsella tulee olla samat mahdollisuudet selviytyä syövästä, heidän perheidensä tulo- ja koulutustasosta riippumatta. Emme voi ohittaa tuoreen tutkimuksen tuloksia olankohautuksella.  

Valitettavasti tutkimus ei kuitenkaan anna vastauksia kuolleisuuseroja selittäväksi tekijöiksi. Aiheen tiimoilta tehtyjen aiempien tutkimusten perusteella on kuitenkin mahdollista, että vanhempien koulutustaso voi vaikuttaa kykyyn vastaanottaa, tulkita ja hyödyntää terveyteen liittyviä tietoja.  Vanhemmat myös saavat runsaasti tietoa sulateltavaksi etenkin lapsen sairastumisen alkumetreillä, jolloin perheessä käsitellään samanaikaisesti myös sairastumisen aiheuttamaa surua ja järkytystä.

Lasten syöpähoito Suomessa on erittäin korkeatasoista, josta osoituksena on kansainvälistä kärkitasoa olevat lasten syövästä selviytymisen luvut. Emme kuitenkaan voi hyväksyä sitä, että pienituloisen lapsella on heikommat mahdollisuudet jäädä henkiin.

Tarvitsemme ehdottomasti pikaisesti käynnistettävän jatkotutkimuksen siitä, mitkä syyt selittävät kuolleisuuseroja ja mitä toimia tulee tehdä asian korjaamiseksi. Kaikki eriarvoisuutta aiheuttavat tekijät on poistettava, jotta voimme taata aidosti tasaveroisen terveydenhoidon toteutuvan koko Suomessa.

 

1)  Anniina Tolkkinen, Laura Madanat-Harjuoja, Mervi Taskinen, Matti Rantanen, Nea Malila & Janne Pitkäniemi (2018): Impact of parental socioeconomic factors on childhood cancer mortality: a population-based registry study, Acta Oncologica, https://doi.org/10.1080/0284186X.2018.1478125

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Tausta ei saa vaikuttaa lapsen selviytymiseen syövästä - tähän tultava muutos!"

Ei kai niin olennaista, mutta mielestäni otsikossa on looginen virhe ?

Käyttäjän JanneHildn kuva
Janne Hildén

Ei välttämättä virhe... Kaikki on mahdollista,kun kyseessä on kokkare :)

Juha Hämäläinen

Varakkuus vaikuttaa kaikkien hoitoon sairauksissa ja vammoissa Suomessa ja kaikkialla. Tilanne tulee vain pahenemaan sote-"uudistuksen" myötä.

Yksityissektorin sotkeminen julkisin varoin kustannettuun terveydenhuoltoon ei voi olla ajanmittaan nostamatta potilaalle tulevaa maksuosuutta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miten niin ei voi? Tanskassa koko perusterveydenhuolto on yksityistä eikä maksa potilaalle mitään (paitsi korkeat verot). Kaikki on mahdollista.

Tiina Teittinen
Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Ei niin kauan kun ahneet sairaanhoitajat vaativat niin paljon rahaa. He ovat terveydenhuollon suurin menoerä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"... pienituloisten lapset kuolevat syöpään rikkaiden perheiden lapsia herkemmin."

Syy on selvä, julkisessa perusterveydenhuollossa osaaminen on heikompaa, ei tutkita riittävästi, eikä tehdä lähetteitä eteenpäin.

Paremmin toimeentuleva menee yksityiselle, maksaa perustutkimukset itse ja saa lähetteet jatkohoitoon, jossa vakavakin tauti varmistuu. Sen jälkeen jatkohoito jatkuu tyypillisesti sekä yksityisellä, että julkisessa yliopistosairaalassa.

Julkinen perusterveydenhuolto on iso riskitekijä pienituloisille vakavien sairauksien löytymisessä riittävän ajoissa.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Ja lisätään tähän nyt se "tahdon voima" Rikkaat skidit ovat onnellisempia ja halukkaimpia jatkaa elämää.. Ja todenäköisemmin paremmassa kunnossa niin fyysisesti kuin henkisesti.

Mutta tähän ei ole päteviä tutkimuksia ja kerrotaan vaan huuhaana.. :)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eihän se nyt tutkimatta selvä ole. Voihan se esimerkiksi olla että pienituloisissa perheissä lapset tupakoivat passiivisesti, syövät mäkkärissä enemmän tai ovat vaikka stressaantuneempia. Tai aikuiset eivät vain älyä kuunnella lasten valitusta. Aikuisilla sosioekonomiset erot elinajanodotteessa ovat merkittävät mutta johtuvat lähes yksinomaan elintapavalinnoista eikä hoidon saatavuudesta.

Kai se nyt kannattaa selvittää ennenkuin huutaa jotta "selvä". Sillä tavalla voi sitten puuttua oikeisiin asioihin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Lähinnä tämä kai pätee syövän toteamisessa koska julkisen puolen terveydenhoitoon on vaikea päästä, varsinkin erikoislääkärille saa odottaa useita kuukausia tai jopa vuoden.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Julkisen monopolin terveydenhuolto on tullut tiensä päähä on moraalisesti väärin tukea tätä eriarvoista palvelurakennetta ja viellä oudonpaa on että punavihervasemmisto vastustaa rankimman jälkeen korjausta tähän.

Uusi tuleva sote ja maakuntamalli korjaa tilannetta sillä kun tulee palvelutarjontaan vaihtoehtoja jopa kilpaillaan hoidon tasolla se tuo aivan erilaiset mahdollisuudet sotekeskuksineen kuin nykyinen terveyskeskus monopoli.

Käyttäjän MarkkuKoivisto kuva
Markku Koivisto

Kuinkahan paljon enemmän terveyskeskuslääkäriltä kuluu byrokratian hoitoon kuin yksityislääkäriltä. Toisin sanoen potilaaseen keskittymisaika/lääkärikäynti.
Käyn lääkärillä verraten harvoin, mutta terveyskeskuslääkäri moittii järjestelmien toimimattomuutta ja muuta "kirjanpitoa", mitä yksityislääkäriltä en ole koskaan kuullut.

Tiina Teittinen

Yksityislääkäri kuittaa sen verran hyvän maksun palveluistaan, ettei ole syytä napista. Toisekseen myös kirjaamiskulut maksaa asiakas. En ole juurikaan kymmentä minuuttia kauempaa ollut vastaanotolla, mutta maksu on otettu 20-30 minuutin vastaanoton mukaan.
Erikoista on myös, että kun asiakas saa suunsa auki valittaakseen, hän ei valita ao lääkärille, vaan vastaanottohenkilökunnalle ja kaikille mahdollisille asiaan liittymättömille tahoille.
Suomalainen on aasiakas myös lääkäripalveluja käyttäessään.
Ja tämä ”palvelu” haluttaisiin nyt jokaiselle yhteiskunnan tukemana.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Varallisuus/varattomuus ovat merkittäviä syitä, kun puhutaan hoitoon pääsystä.

Sosioekonomisen aseman ei pitäisi vaikuttaa siihen, miten ja milloin perheessä epäilty, lapsen syöpäsairaus, voisi olla hoidon saamiseen vaikuttava.

Pelot ja ahdistus, ovat aina samat, lapsen vanhempien varallisuustasosta riippumatta.

Onkin pelottavaa, miksi jopa 30% erottaa heikommin tomeentulevien perheiden keinoista saada sairastuneelle lapselleen hoitoa.

En lähde erittelemään syitä, mutta arvot ja asenteet, tai vanhempien keinottomuus kuvata lapsensa tarpeita, voivat olla esteenä.

Esteenä voi olla myös yhteiskunnallinen taloustila, jossa kaikesta säästetään.

Sairastuneen lapsen oireita vähätellään. Ohjataan olemaan yhteydessä silloin ja silloin, jos uusia oireita ilmenee!

Toimituksen poiminnat